Mmm, olispa kaljaa. Näin kuulee aika usein sanottavan, ihan vitsilläkin. Joillekin kuitenkin tuolla "olispa kaljaa" saattaa olla isompi merkitys. Minulle sillä joskus oli ja kai sitä voi sanoa, että näyttelee tuo kalja suhteellisen suurta roolia vieläkin, jokseenkin ehkä vähän eri tavalla nyt. Jos nyt ei lasketa tätä vuotta 2016, join aikaisemmin huomattavat määrät olutta. En nyt tiedä olisinko voinut itseäni kutsua tuolloin alkoholistiksi, mutta ainakin lähellä tuota oltiin. "Nautin" olutta lähes joka toinen päivä, enemmän tai vähemmän. Nauti-sana heittomerkeillä siksi, että eipä se tainut enää nauttimista olla vaan lähinnä kännissä örveltämistä. Nauttimiset tuosta kaukana.

Nyt kuitenkin löysin uuden elämänkumppanin alkuvuodesta ja oluen sun muiden viinaksien nauttiminen väheni huomattavasti. Ajattelin, että ongelmat ovat jääneet tähän ja nautin vastaisuudessa viisaasti alkoholia, eli ei liian usein liian isoja määriä. Noh olihan toi ajatuksena ihan kiva. Kuvioon kuitenkin tuli uudet masennuslääkkeet, jotka siis itsessään toimivat aivan loistavasti. Ongelmaksi kuitenkin muodostui, että ne eivät alkuunkaan sovi alkoholin kanssa yhteen.

Tässä kävin muutaman kerran puolisoni kanssa juomassa ja joka kerta homma meni enemmän tai vähemmän vituiksi. Noh, ehkä vähän enemmän kuitenkin. Toistuvasti ilta päättyi huutoon, tiellä makaamiseen ja itkemiseen. Mietin vain, että mitähän puolisoni kaverit ajattelevat minusta, kun eivät oikein muutenkaan tunne ja joka kerta makaan tiellä itkien. Naurattaa ehkä vähän näin jälkeenpäin, tai naurattais, jos ei hävettäis niin paljoa. Oikeastaan viimenen niitti arkkuun oli, kun viime keskiviikkona olimme juomassa ja ilta päättyi Acutaan. Kai se viisaasti oli tehty, että soitti ambulanssin itsetuhoisuuden takia, mutta tuli kyllä vahvasti semmonen olo, että nyt riittää tämä sekoilu alkomahoolin kanssa.

Teinkin päätöksen, että en juo tippaakaan alkoholia niin kauan, kun on lääkitys päällä. Tässä kovasti koitan miettiä, että mitä tämä edes tarkoittaa. Mitä on elämä ilman alkoholia? Suomi kuitenkin on melko alkoholiorientoitunut maa ja täällä juodaan suhteellisen usein suhteellisen monen asian takia. Instagram täynnä meemejä, että kohta alkaa viikonloppu ja voi taas nauttia olutta. Olispa kaljaa. Joskus kuitenkin tulee tilanne vastaan, että joku toinen asia on tärkeämpi kuin toinen, minun tapauksessani suhteeni on tärkeämpi kuin tuo herkkullisen huurteinen tuoppi.

Tuntuu, että on vasta tämän tien alussa ja ehkä nähnyt vähän sitä vuorenhuippua kaukaisuudessa. Vaikea oikeastaan suhtautua koko asiaan, sillä juomattomuus omalla kohdalla on suhteellisen iso päätös. Eipä tässä, jatkan teeni lipittämistä.